"Olemme kaikki muukalaisia – elämään tottumattomia” – Dostojevski

Dialogisuus ja todellisuuden sosiaalinen rakentuminen

Dialogisuus johtajuuden, yhteistyön ja toiminnan sekä osaamisen kehittämisen välineenä perustuu mm. seuraaviin uskomuksiin todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta:


Todellisuus ja ihmiset ovat dialogisia.

• johtajat, työntekijät, koneet, suunnitelmat, päätökset, asiakkaat jne. ovat aina vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa    
• ihmiset ovat ”eläviä olentoja”, joten heihin ei voi vaikuttaa yksisuuntaisesti tai saada jotain tiettyä tapahtumaan

Tieto ja ymmärrys todellisuudesta rakentuvat inhimillisissä prosesseissa - dialogeissa.       

• keskusteluissa emme vain kerro ja kuvaile yritystämme tai jotain työelämäämme liittyvää kysymystä, vaan teemme siitä sellaista
• joten esimerkiksi ymmärrys johtamisesta on muuttuva prosessi, jolla ei ole ennalta määrättyä luonnetta

Ymmärrys ja merkitysten synty on kontekstuaalinen ja dialoginen prosessi.       

• johtoryhmän päätöksen ymmärtäminen edellyttää uutta merkityskeskustelua yksiköissä, joita päätös koskee
• ajatukset, tunteet ja merkitykset eivät synny ihmisen sisällä vaan sosiaalisissa suhteissa ja tiettyyn asiayhteyteen kytkeytyen

Ihmiset pyrkivät koko ajan yhteensovittamaan itseään, ajatuksiaan ja toimintaansa ympäristöönsä sekä päinvastoin.

• kun esimerkiksi nyt luet tätä tekstiä, niin yrität sovittaa sitä siihen, miten itse ajattelet
• johtajien ja tiimien kyky tietoisesti tarkastella omia ajattelu- ja toimintatapoja (kyky itsereflektiivisyyteen) on tavoitteellisen ja tuloksellisen toiminnan edellytys

Ihmiset voivat eniten vaikuttaa omiin ajattelu- ja toimintatapoihinsa (sisäinen dialogia).

• esimerkiksi jos tiimi ei ymmärrä esimiehen ajatusmaailmaa, esimiehen tulee pohtia, miten hän voisi auttaa tiimiä ymmärtämään
• esimiesten ja tiimien halu ottaa vastuuta ja pohtia itseään, pitää heidät subjekteina ja aktiivisina toimijoina ristiriitaisissakin tilanteissa

Dialogiseen yhteistyöhön ja toimintaan liittyvät myös seuraavat kaksi oletusta:

• innovatiivisuus ja luovuus vahvistuvat silloin, kun ihmiset yhdessä tutkivat, keskustelevat tai toimivat jotenkin ”sopivasti erilailla” (dialoginen konsultointi tai työnohjaus).
• muutos, kehitys, kasvu ja oppiminen tapahtuu todennäköisemmin silloin, kun ihmiset yhdessä löytävät tai luovat tilaa ja vaihtoehtoja (dialoginen konsultointi)  - kuin silloin, kun heitä yksipuolisesti ohjataan ns. ”oikeata kohti” (asiantuntijakonsultointi).